Amasja oli kahdenkymmenen viiden vuoden vanha tullessaan kuninkaaksi, ja hän hallitsi Jerusalemissa kaksikymmentä yhdeksän vuotta. Hänen äitinsä oli nimeltään Jooaddan, Jerusalemista.
Mutta heidän lapsensa hän jätti surmaamatta: hän teki, niin kuin on kirjoitettu laissa, Mooseksen kirjassa, jossa Herra on käskenyt sanoen: "Älkööt isät kuolko lasten tähden älköötkä lapset isien tähden. Kukin kuolkoon oman syntinsä tähden."
Sitten Amasja kokosi Juudan miehet ja asetti heidät perhekunnittain, tuhannen- ja sadanpäämiesten mukaan, koko Juudan ja Benjaminin. Hän piti katselmuksen heistä, kaksikymmenvuotiaista ja sitä vanhemmista, ja huomasi heitä olevan kolmesataa tuhatta sotakelpoista, keihästä ja kilpeä käyttävää valiomiestä.
Mutta Jumalan mies tuli hänen luokseen ja sanoi: "Kuningas! Älköön Israelin sotajoukko lähtekö kanssasi, sillä Herra ei ole Israelin, kaikkien näiden efraimilaisten, kanssa.
Vaan lähde sinä yksin, käy rohkeasti taisteluun, muuten Jumala kaataa sinut vihollistesi eteen, sillä Jumalalla on valta auttaa ja kaataa." Amasja sanoi Jumalan miehelle:
"Mutta mitä on tehtävä niille sadalle talentille, jotka olen antanut Israelin joukolle?" Jumalan mies vastasi: "Herra voi antaa sinulle paljon enemmän, kuin se on."
Amasja erotti sen joukon, joka oli tullut hänen luokseen Efraimista, palaamaan kotiinsa. Siitä he vihastuivat kovin Juudaan ja menivät kotiinsa vihasta hehkuen.
Toiset kymmenen tuhatta Juudan miehet ottivat elävinä vangeiksi. Nämä he veivät kallion laelle ja syöksivät heidät kallion laelta alas, niin että he kaikki ruhjoutuivat.
Ne, jotka kuuluivat Amasjan palauttamaan joukkoon ja jotka eivät olleet päässeet hänen kanssaan sotaan, hyökkäsivät Juudan kaupunkeihin, Samariaan ja aina Beet-Hooroniin saakka. He surmasivat asukkaista kolmetuhatta ja ottivat paljon saalista.
Kun Amasja voitettuaan edomilaiset tuli takaisin, hän toi mukanaan seiriläisten jumalat ja asetti ne itselleen jumaliksi, ja hän kumarsi niitä ja poltti niille uhreja.
Herran viha syttyi Amasjaa kohtaan, ja hän lähetti hänen luokseen profeetan. Tämä sanoi hänelle: "Miksi etsit tuon kansan jumalia, jotka eivät voineet pelastaa omaa kansaansa käsistäsi?"
Hänen näin hänelle puhuessaan Amasja sanoi hänelle: "Olemmeko asettaneet sinut kuninkaan neuvonantajaksi? Lopeta jo, muutoin sinut surmataan." Profeetta lopetti ja sanoi: "Minä tiedän, että Jumala on päättänyt tuhota sinut, koska teet näin etkä kuule neuvoani."
Amasja, Juudan kuningas, lähetti neuvoteltuaan asiasta Jooaalle, Jooahaan pojalle, Jeehun pojanpojalle, Israelin kuninkaalle, tämän sanan: "Tule, otelkaamme keskenämme."
Mutta Jooas, Israelin kuningas, lähetti Amasjalle, Juudan kuninkaalle tämän sanan: "Libanonilla kasvava ohdake lähetti setripuulle, joka kasvoi Libanonilla, tämän sanan: 'Anna tyttäresi vaimoksi pojalleni.' Mutta metsän eläimet Libanonilla kulkivat ohdakkeen yli ja tallasivat sen maahan.
Sinä sanot: 'Katso, olen voittanut Edomin', ja olet käynyt ylpeäksi saatuasi kunniaa. Mutta pysy kotonasi. Minkä tähden tahdot tuottaa onnettomuuden: sinä kukistut ja Juuda kanssasi?"
Jooas, Israelin kuningas, otti Juudan kuninkaan Amasjan, Jooaan pojan, Jooahaan pojanpojan, Beet-Semeksessä vangiksi ja toi hänet Jerusalemiin. Hän revitti Jerusalemin muuria Efraimin portista Kulmaporttiin saakka neljäsataa kyynärää.
Hän otti kaiken kullan ja hopean sekä esineistön, mitä Jumalan temppelissä, Oobed-Edomin huostassa oli, ja kuninkaan linnan aarteet sekä panttivankeja ja palasi Samariaan.
Siitä ajasta alkaen, jolloin Amasja luopui Herrasta, punottiin Jerusalemissa salaliittoa häntä vastaan. Hän pakeni Laakiiseen, mutta Laakiiseen lähetettiin miehiä hänen jälkeensä, ja he surmasivat hänet siellä.