He seisoivat paikoillaan, ja heille luettiin Herran, heidän Jumalansa, lain kirjaa neljännespäivän ajan. Toisen neljänneksen aikana he tunnustivat syntinsä ja maahan kumartuneina rukoilivat Herraa, Jumalaansa.
Leeviläiset Jeesua, Kadmiel, Baani, Hasavneja, Seerebja, Hoodia, Sebanja ja Petahja sanoivat: ”Nouskaa ja kiittäkää Herraa, Jumalaanne: Ikuisuudesta ikuisuuteen olkoon sinun kunniakas nimesi siunattu ja korotettu yli kaiken kiitoksen ja ylistyksen.
Sinä yksin olet Herra! Sinä olet tehnyt taivaat ja taivasten taivaat kaikkine joukkoineen, maan ja kaiken, mitä siinä on, meret ja kaikki, mitä niissä on. Sinä annat elämän kaikille, ja taivaan joukot kumartavat sinua.
Sinä havaitsit hänet uskolliseksi kasvojesi edessä ja teit hänen kanssaan liiton antaaksesi hänen jälkeläisilleen kanaanilaisten, heettiläisten, amorilaisten, perissiläisten, jebusilaisten ja girgasilaisten maan. Lupauksesi sinä olet täyttänyt, sillä sinä olet vanhurskas.
Sinä teit tunnustekoja ja ihmeitä rangaisten faraota, kaikkia hänen palvelijoitaan ja koko hänen kansaansa, sillä sinä tiesit heidän kohdelleen kansaasi ylimielisesti. Sinä teit itsellesi nimen, joka on suuri tänäkin päivänä.
Meren sinä halkaisit israelilaisten edessä, ja he kulkivat meren poikki kuivaa myöten, mutta heidän takaa-ajajansa sinä syöksit syvyyteen kuin kiven valtaviin vesiin.
Sinä annoit heille taivaasta leipää heidän nälkäänsä ja hankit heille kalliosta vettä heidän janoonsa. Sinä käskit heidän mennä ja ottaa omakseen sen maan, jonka olit kättä kohottaen luvannut heille antaa.
He kieltäytyivät olemasta kuuliaisia eivätkä muistaneet ihmeitäsi, jotka sinä olit heidän keskellään tehnyt. He olivat niskureita ja valitsivat uppiniskaisuudessaan johtajan palatakseen takaisin orjuuteen. Mutta sinä olet anteeksiantava Jumala, armollinen ja laupias, pitkämielinen ja suuri armossa. Sinä et hylännyt heitä,
vaikka he tekivät itselleen valetun sonnivasikan ja sanoivat: ’Tämä on sinun jumalasi, joka on johdattanut sinut Egyptistä.’ Vaikka he pahoin sinua pilkkasivat,
sinä olit suuri armossa etkä hylännyt heitä autiomaassa. Pilvipatsas ei poistunut päivällä heidän luotaan, vaan johti heitä tiellä, eikä tulipatsas poistunut yöllä vaan valaisi heille tietä, jota heidän tuli kulkea.
Neljäkymmentä vuotta sinä huolehdit heistä autiomaassa, mitään heiltä ei puuttunut. Heidän vaatteensa eivät kuluneet, eivätkä heidän jalkansa turvonneet.
Sinä annoit heidän haltuunsa valtakuntia ja kansoja, ja niiden maat sinä annoit heille reuna-alueita myöten. He ottivat omakseen Hesbonin kuninkaan Siihonin maan ja Baasanin kuninkaan Oogin maan.
Sinä teit heidän lapsensa lukuisiksi kuin taivaan tähdet ja veit heidät siihen maahan, jonka olit luvannut heidän isilleen, että he ottaisivat sen omakseen.
Heidän lapsensa ottivat maan omakseen. Sinä nöyryytit heidän edessään maan asukkaat, kanaanilaiset, jotka sinä annoit heidän käsiinsä yhdessä heidän kuninkaidensa ja maan kansan kanssa, jotta he voisivat tehdä näille, mitä tahtoivat.
He valloittivat linnoitetut kaupungit ja rehevän maan. He ottivat omakseen talot, jotka olivat täynnä kaikkea hyvää, kallioon hakatut vesisäiliöt, viinitarhat, öljypuut ja suuret määrät hedelmäpuita. He saivat syödä kyllikseen ja lihoivat. He saivat nauttia sinun antimiesi runsaudesta.
Kuitenkin he niskoittelivat ja kapinoivat sinua vastaan ja heittivät sinun lakisi selkänsä taakse. He tappoivat sinun profeettasi, jotka varoittivat heitä koettaen saada heidät kääntymään sinun puoleesi. Pahoin he sinua pilkkasivat.
Sen tähden sinä annoit heidät ahdistajien käsiin, ja nämä sortivat heitä. Mutta kun he ahdinkonsa aikana huusivat sinua, sinä kuulit taivaassa ja suuren armosi tähden annoit heille vapauttajia, jotka vapauttivat heidät ahdistajien käsistä.
Rauhaan päästyään he tekivät jälleen sitä, mikä oli pahaa sinun edessäsi. Silloin sinä jätit heidät vihollisten käsiin. Nämä sortivat heitä, mutta kun he jälleen huusivat sinua avukseen, sinä kuulit taivaassa ja pelastit heidät laupeudessasi monta kertaa.
Sinä varoitit heitä saadaksesi heidät jälleen noudattamaan lakiasi, mutta he olivat ylimielisiä eivätkä totelleet käskyjäsi. He tekivät syntiä säädöksiäsi vastaan, joita noudattamalla ihminen saa elää. Uppiniskaisina he käänsivät sinulle selkänsä ja olivat niskureita eivätkä totelleet.
Sinä osoitit kärsivällisyyttä heitä kohtaan vuodesta toiseen, ja Hengelläsi sinä varoitit heitä profeettojesi kautta, mutta he eivät kuunnelleet. Siksi sinä annoit heidät vieraiden kansojen käsiin.
Ja nyt, Jumalamme, sinä suuri, väkevä ja pelättävä Jumala, sinä, joka pidät liittosi ja laupeutesi voimassa: älä katso vähäksi kaikkea sitä ahdinkoa, joka on kohdannut meitä, kuninkaitamme, ruhtinaitamme, pappejamme, profeettojamme ja isiämme, koko sinun kansaasi, Assyrian kuninkaiden ajoista tähän päivään saakka.
Meidän kuninkaamme, ruhtinaamme, pappimme ja isämme eivät ole noudattaneet sinun lakiasi eivätkä kuunnelleet sinun käskyjäsi ja todistuksiasi, joilla olit varoittanut heitä.
Ja vaikka he elivät omassa valtakunnassaan ja siinä antimien runsaudessa, jonka olit heille antanut, ja siinä avarassa ja rehevässä maassa, jonka olit heille lahjoittanut, he eivät kuitenkaan palvelleet sinua eivätkä kääntyneet pois pahoista teoistaan.
Katso, nyt me olemme orjia! Siinä maassa, jonka annoit isillemme, jotta he saisivat syödä sen hedelmiä ja antimia, siinä maassa meidän täytyy nyt olla orjina.
Se tuottaa runsaan sadon kuninkaille, jotka sinä syntiemme tähden olet pannut meitä hallitsemaan. He hallitsevat meitä ja karjaamme niin kuin tahtovat, ja me olemme suuressa ahdingossa.”