Karjaa hänellä oli seitsemäntuhatta lammasta, kolmetuhatta kamelia, viisisataa härkäparia ja viisisataa aasintammaa. Palvelusväkeäkin hänellä oli hyvin paljon. Job oli kaikista Idän miehistä mahtavin.
Hänen pojillaan oli tapana järjestää pitoja; kullakin oli talossaan pidot vuoropäivänään. Silloin he lähettivät sanan kolmelle sisarelleen ja kutsuivat heidät syömään ja juomaan kanssaan.
Aina kun pitopäivät olivat kierroksensa kiertäneet, Job lähetti pojille sanan ja pyhitti heidät. Varhain aamulla hän nousi ja uhrasi polttouhreja, yhtä monta kuin poikia oli. Job näet ajatteli: ”Ehkä poikani ovat tehneet syntiä ja sydämessään sanoneet hyvästit Jumalalle.” Näin Job teki joka kerta.
Herra kysyi Saatanalta: ”Oletko pannut merkille palvelijani Jobin? Ei ole maan päällä hänen vertaistaan. Hän on nuhteeton ja oikeamielinen mies, joka pelkää Jumalaa ja karttaa pahaa.”
Olethan itse joka puolelta suojannut hänet, hänen talonsa ja kaiken, mitä hänellä on. Olet siunannut hänen kättensä työn, ja hänen karjalaumansa ovat levinneet ympäri maata.
Silloin Herra sanoi Saatanalle: ”Hyvä on. Kaikki, mitä hänellä on, olkoon sinun vallassasi, mutta häneen itseensä et saa koskea kädelläsi.” Sitten Saatana lähti pois Herran kasvojen edestä.
Hänen vielä puhuessaan tuli toinen ja sanoi: ”Jumalan tuli iski alas taivaasta, sytytti palamaan lampaat, vuohet ja palvelijat ja kulutti kaikki; vain minä pelastuin kertomaan tästä sinulle.”
Hänen vielä puhuessaan tuli taas yksi, joka sanoi: ”Kaldealaiset jakaantuivat kolmeksi joukoksi, ryntäsivät kamelien kimppuun ja ryöstivät ne. Palvelijat he surmasivat miekan terällä. Ainoastaan minä pelastuin kertomaan tästä sinulle.”
Yhtäkkiä autiomaan toiselta puolelta tuli raju tuulispää, iski talon neljään nurkkaan, ja se luhistui nuorten päälle, niin että he kuolivat. Ainoastaan minä pelastuin kertomaan tästä sinulle.”