|
| 1 |
|
| Teemanilainen Elifas vastasi: |
|
| 2 |
|
| ”Voiko ihminen hyödyttää Jumalaa? Ei, ainoastaan itseään hyödyttää se, jolla on ymmärrystä. |
|
| 3 |
|
| Onko Kaikkivaltiaalle etua siitä, että olet vanhurskas, tai voittoa siitä, että vaellat nuhteettomasti? |
|
| 4 |
|
| Jumalanpelkosiko vuoksi hän sinua ojentaa ja käy kanssasi oikeutta?” |
|
| 5 |
|
| ”Eikö pahuutesi ole suuri, eikö vääriä tekojasi ole loputtomasti? |
|
| 6 |
|
| Sinähän otit veljiltäsi pantin ilman aihetta ja riistit vaatteet alastomilta. |
|
| 7 |
|
| Et antanut nääntyvälle vettä juotavaksi, nälkäiseltä kielsit leivän. |
|
| 8 |
|
| Voimakkaan omaksi tuli maa, ja vain suosikit saivat asua siinä. |
|
| 9 |
|
| Lesket sinä lähetit luotasi tyhjin käsin, orpojen käsivarret murskattiin. |
|
| 10 |
|
| Sen tähden ympärilläsi on nyt ansoja, ja äkillinen kauhu valtaa sinut. |
|
| 11 |
|
| Vai etkö näe pimeyttä? Vesitulva peittää sinut.” |
|
| 12 |
|
| ”Eikö Jumala ole korkea kuin taivas? Katso ylimpiä tähtiä – kuinka korkealla ne ovatkaan! |
|
| 13 |
|
| Ja sinä sanot: ’Mitäpä Jumala tietää! Voiko hän tuomita synkkien pilvien takaa? |
|
| 14 |
|
| Hän on pilvien piilossa, ei hän näe, taivaan holvilla hän käyskentelee.’ |
|
| 15 |
|
| Seuraatko ikivanhaa polkua, jota pahantekijät vaelsivat, |
|
| 16 |
|
| nuo, jotka temmattiin pois ennen aikojaan ja joiden perustuksen virta vei mennessään. |
|
| 17 |
|
| He sanoivat Jumalalle: ’Käänny pois meistä. Mitä Kaikkivaltias voisi meille tehdä?’ |
|
| 18 |
|
| Kuitenkin hän oli täyttänyt heidän talonsa kaikella hyvällä. Mutta minusta on kaukana jumalattomien neuvo. |
|
| 19 |
|
| Vanhurskaat näkevät heidän tuhonsa ja iloitsevat, nuhteeton pilkkaa heitä: |
|
| 20 |
|
| ’Totisesti, vastustajamme on tuhottu. Sen, mitä heistä jäi jäljelle, kulutti tuli.’” |
|
| 21 |
|
| ”Tee siis sovinto ja elä rauhassa Jumalan kanssa, niin saavutat onnen. |
|
| 22 |
|
| Ota vastaan opetus hänen suustaan ja kätke hänen sanansa sydämeesi. |
|
| 23 |
|
| Jos palaat Kaikkivaltiaan luo, sinun elämäsi rakentuu uudestaan. Jos karkotat vääryyden kauas majastasi, |
|
| 24 |
|
| viskaat kultasi tomuun ja Oofirin kullan jokilaakson louhikkoon, |
|
| 25 |
|
| jos Kaikkivaltiaasta tulee kulta-aarteesi, parhain hopeasi, |
|
| 26 |
|
| silloin iloitset Kaikkivaltiaasta ja nostat kasvosi Jumalan puoleen. |
|
| 27 |
|
| Kun rukoilet häntä, hän kuulee sinua, ja sinä voit täyttää lupauksesi. |
|
| 28 |
|
| Kun jotakin päätät, se onnistuu sinulle, ja sinun teillesi loistaa valo. |
|
| 29 |
|
| Jos tie painuu alaspäin, sinä sanot: ’Ylös’, ja hän auttaa nöyrtyvää. |
|
| 30 |
|
| Hän pelastaa senkin, joka ei ole syytön; sinun kättesi puhtauden tähden tämä pelastuu.” |
|
|
|
|