|
| 1 |
|
| Etanin sen Esrahilaisen opetus. (H89:2) Minä veisaan Herran armoja ijankaikkisesti, ja ilmoitan sinun totuuttas suullani suvusta sukuun, |
|
| 2 |
|
| Ja sanon: ijankaikkinen armo käy ylös: sinä pidät uskollisesti totuutes taivaissa. |
|
| 3 |
|
| Minä olen liiton tehnyt valittuini kanssa: minä olen vannonut Davidille palvelialleni: |
|
| 4 |
|
| Hamaan ijankaikkisuuteen vahvistan minä sinun siemenes, ja rakennan sinun istuimes suvusta sukuun, Sela! |
|
| 5 |
|
| Ja taivaat pitää ylistämän, Herra, sinun ihmeitäs, niin myös totuuttas pyhäin seurakunnassa. |
|
| 6 |
|
| Sillä kuka taidetaan pilvissä verrattaa Herraan? ja kuka on Herran kaltainen jumalain lasten seassa? |
|
| 7 |
|
| Jumala on sangen väkevä pyhäinsä kokouksissa, ja ihmeellinen kaikkein seassa, jotka ovat hänen ympärillänsä. |
|
| 8 |
|
| Herra Jumala Zebaot, kuka on niinkuin sinä, väkevä Jumala? ja sinun totuutes on sinun ympärilläs. |
|
| 9 |
|
| Sinä vallitset pauhaavaisen meren: sinä hillitset paisuvaiset aallot. |
|
| 10 |
|
| Sinä lyöt Rahabin kuoliaaksi: sinä hajoitat vihollises urhoollisella käsivarrellas. |
|
| 11 |
|
| Taivaat ovat sinun, maa myös on sinun: sinä olet perustanut maan piirin, ja mitä siinä on. |
|
| 12 |
|
| Pohjan ja etelän olet sinä luonut: Tabor ja Hermon kiittävät sinun nimeäs. |
|
| 13 |
|
| Sinulla on voimallinen käsivarsi: väkevä on sinun kätes, ja korkia on oikia kätes. |
|
| 14 |
|
| Vanhurskaus ja tuomio on istuimes vahvistus: armo ja totuus ovat sinun kasvois edessä. |
|
| 15 |
|
| Autuas on se kansa, joka ihastua taitaa: Herra, heidän pitää vaeltaman sinun kasvois valkeudessa. |
|
| 16 |
|
| Heidän pitää iloitseman joka päivä sinun nimestäs, ja sinun vanhurskaudessas kunnialliset oleman. |
|
| 17 |
|
| Sillä sinä olet heidän väkevyytensä kerskaus, ja sinun armos kautta nostat sinä ylös meidän sarvemme. |
|
| 18 |
|
| Sillä Herra on meidän kilpemme, ja pyhä Israelissa on meidän kuninkaamme. |
|
| 19 |
|
| Silloin sinä puhuit näyissä pyhilles ja sanoit: minä olen sankarin herättänyt auttamaan: minä olen korottanut valitun kansasta. |
|
| 20 |
|
| Minä olen löytänyt palveliani Davidin: minä olen hänen voidellut pyhällä öljylläni. |
|
| 21 |
|
| Minun käteni tukee häntä, ja minun käsivarteni vahvistaa häntä. |
|
| 22 |
|
| Ei pidä viholliset häntä voittaman, ja väärät ei pidä häntä sulloman. |
|
| 23 |
|
| Vaan minä lyön hänen vihollisensa hänen edestänsä; ja niitä, jotka häntä vihaavat, tahdon minä vaivata. |
|
| 24 |
|
| Mutta minun totuuteni ja armoni pitää hänen tykönänsä oleman, ja hänen sarvensa pitää minun nimeeni nostettaman ylös. |
|
| 25 |
|
| Minä asetan hänen kätensä mereen, ja hänen oikian kätensä virtoihin. |
|
| 26 |
|
| Näin hänen pitää minun kutsuman: sinä olet minun Isäni, Jumalani ja turvani, joka minua auttaa. |
|
| 27 |
|
| Ja minä asetan hänen esikoiseksi, kaikkein korkeimmaksi kuningasten seassa maan päällä. |
|
| 28 |
|
| Minä pidän hänelle armoni tähteellä ijankaikkisesti, ja minun liittoni pitää hänelle vahva oleman. |
|
| 29 |
|
| Minä annan hänelle ijankaikkisen siemenen, ja vahvistan hänen istuimensa niinkauvan kuin taivaat pysyvät. |
|
| 30 |
|
| Mutta jos hänen lapsensa minun lakini hylkäävät, ja ei vaella minun oikeudessani, |
|
| 31 |
|
| Jos he minun säätyni turmelevat, ja ei minun käskyjäni pidä; |
|
| 32 |
|
| Niin minä heidän syntinsä vitsalla rankaisen, ja heidän pahat tekonsa haavoilla. |
|
| 33 |
|
| Mutta armoani en minä hänestä käännä pois, enkä salli totuuteni vilpistellä. |
|
| 34 |
|
| En minä riko liittoani, ja mitä minun suustani käynyt on, en minä muuta. |
|
| 35 |
|
| Minä olen vihdoin vannonut pyhyyteni kautta: en minä Davidille valehtele. |
|
| 36 |
|
| Hänen siemenensä on oleva ijankaikkisesti, ja hänen istuimensa minun edessäni niinkuin aurinko. |
|
| 37 |
|
| Ja niinkuin kuu, vahvistetaan se ijankaikkisesti, ja on vahvana niinkuin todistus pilvissä, Sela! |
|
| 38 |
|
| Vaan nyt sinä syökset ja heität pois, ja vihastut voidellulles. |
|
| 39 |
|
| Sinä särjet palvelias liiton, ja tallaat hänen kruununsa maahan. |
|
| 40 |
|
| Sinä rikot hänen muurinsa, ja annat hänen linnansa särjettää. |
|
| 41 |
|
| Häntä raatelevat kaikki ohitsekäyväiset: hän on tullut läsnäolevaisillensa nauruksi. |
|
| 42 |
|
| Sinä korotat hänen vihollistensa oikian käden, ja ilahutat kaikki hänen vainollisensa. |
|
| 43 |
|
| Hänen miekkansa voiman olet sinä myös ottanut pois, ja et salli hänen voittaa sodassa, |
|
| 44 |
|
| Sinä hävitit hänen puhtautensa, ja annoit hänen istuimensa kaatua maahan. |
|
| 45 |
|
| Sinä lyhennät hänen nuoruutensa ajat, ja peität hänen häpiällä, Sela! |
|
| 46 |
|
| Herra, kuinka kauvan sinä sinus niin salaat? ja annat hirmuisuutes palaa niinkuin tulen? |
|
| 47 |
|
| Muista, kuinka lyhyt minun elämäni on: miksis tahdoit kaikki ihmiset hukkaan luoda? |
|
| 48 |
|
| Kuka elää, ja ei näe kuolemaa? kuka sielunsa tuonelan käsistä pelastaa? Sela! |
|
| 49 |
|
| Herra, kussa ovat sinun entiset armos, jotkas Davidille vannonut olet totuudessas? |
|
| 50 |
|
| Muista, Herra, palveliais pilkkaa, jonka minä kannan helmassani, kaikista niin monista kansoista, |
|
| 51 |
|
| Joilla, Herra, vihollises pilkkaavat, joilla he pilkkaavat voideltus askelia. |
|
| 52 |
|
| Kiitetty olkoon Herra ijankaikkisesti, amen! ja amen! |
|
|
|
|