Profeettasana Tyyrosta. Valittakaa, te Tarsiin laivat, sillä se on hävitetty talottomaksi, paikaksi, johon ei kuljeta. Kittiläisten maasta he saivat tämän tiedon.
Häpeä, Siidon, sillä näin sanoo meri, meren linnoitus: "En ole kivuissa ollut, en ole synnyttänyt, en ole kasvattanut nuorukaisia enkä saattanut neitsyitä suuriksi."
Katso, kaldealaisten maa, kansa, jota ei ollut enää olemassa, jonka Assur oli valmistanut erämaan eläimille, – he pystyttävät vartiotorninsa, he kukistavat sen palatsit, tekevät sen raunioiksi.
Siihen aikaan Tyyro unohdetaan seitsemäksikymmeneksi vuodeksi, jotka ovat kuin saman kuninkaan aikaa. Seitsemänkymmenen vuoden kuluttua käy Tyyron, niin kuin porton laulussa sanotaan:
Sitten seitsemänkymmenen vuoden kuluttua Herra katsoo Tyyron puoleen, ja se pääsee jälleen portonpalkoilleen ja tekee huorin kaikkien maan valtakuntien kanssa, mitä maan päällä on.
Mutta sen voitto ja palkka on oleva Herralle pyhitetty. Sitä ei koota eikä talleteta, vaan sen voitto on tuleva niille, jotka Herran edessä asuvat, runsaaksi ravinnoksi ja jaloksi vaatetukseksi.