Raamattu vuodessa Toukokuu 232 Samuelin 17:1-291. Ahitofel sanoi Absalomille: "Salli minun valita kaksitoista tuhatta miestä ja nousta tänä yönä ajamaan takaa Daavidia,2. niin karkaan hänen kimppuunsa, kun hän on väsynyt ja hänen kätensä ovat herpautuneet, ja saatan hänet kauhun valtaan, niin että kaikki väki, mitä hänen kanssaan on, pakenee, ja surmaan kuninkaan yksinään.3. Sitten palautan kaiken kansan luoksesi. Kaikkien palaaminen riippuu siitä miehestä, jota sinä etsit. Kaikki kansa saa rauhan."4. Tämä miellytti Absalomia ja kaikkia Israelin vanhimpia.5. Kuitenkin Absalom sanoi: "Kutsukaa myös arkilainen Huusai kuullaksemme, mitä hänellä on sanottavana."6. Kun Huusai tuli Absalomin luo, Absalom sanoi hänelle: "Niin ja niin puhui Ahitofel. Onko meidän tehtävä hänen sanansa mukaan? Jollei, puhu sinä."7. Huusai vastasi Absalomille: "Ei ole hyvä se neuvo, jonka Ahitofel tällä kertaa on antanut."8. Huusai sanoi vielä: "Sinä tiedät, että isäsi ja hänen miehensä ovat sankareita ja julmistuneita kuin karhu kedolla, jolta on poikaset riistetty. Myös isäsi on sotilas, joka ei lepää yöllä väen kanssa.9. Katso, hän on nyt piiloutunut johonkin onkaloon tai muuhun paikkaan. Jos jo alussa meikäläisiä kaatuisi ja se saataisiin kuulla, niin sanottaisiin: 'Väelle, joka seurasi Absalomia, on tullut tappio.'10. Silloin urhoollisinkin, jolla on sydän kuin leijonalla, menettäisi rohkeutensa, sillä koko Israel tietää, että isäsi on sankari ja että ne, jotka ovat hänen kanssaan, ovat urhoollisia miehiä.11. Sen tähden neuvoni on tämä: Koottakoon sinun luoksesi koko Israel Daanista aina Beersebaan asti, että niitä tulee niin paljon kuin hiekkaa meren rannalla. Lähde sinä itsekin taisteluun.12. Kun karkaamme hänen kimppuunsa, missä ikinä hänet tavataan, painumme hänen päälleen, niin kuin kaste laskeutuu maahan. Eikä hänestä ja kaikista niistä miehistä, jotka ovat hänen kanssaan, jää jäljelle ainoatakaan.13. Jos hän vetäytyisi johonkin kaupunkiin, niin koko Israel asettaisi köydet sen kaupungin ympärille, ja kiskoisimme sen alas laaksoon, kunnes siitä ei löytyisi kiveäkään."14. Silloin Absalom ja kaikki Israelin miehet sanoivat: "Arkilaisen Huusain neuvo on parempi kuin Ahitofelin neuvo." Sillä Herra oli säätänyt sen näin tehdäkseen tyhjäksi Ahitofelin hyvän neuvon, että Herra saattaisi Absalomin onnettomuuteen.15. Huusai sanoi papeille, Saadokille ja Ebjatarille: "Sen ja sen neuvon Ahitofel on antanut Absalomille ja Israelin vanhimmille, ja sen ja sen neuvon olen minä antanut.16. Lähettäkää nyt pian ja ilmoittakaa Daavidille tämä sana: 'Älä jää yöksi kahluupaikkoihin erämaahan, vaan mene joen yli, ettei kuningas ja kaikki väki, joka on hänen kanssaan, joutuisi perikatoon.'"17. Joonatan ja Ahimaas olivat asettuneet Roogelin lähteelle, ja eräs palvelijatar kuljetti heille sinne sanaa. Sitten he menivät aina ja veivät sanan kuningas Daavidille. Sillä he eivät uskaltaneet näyttäytyä menemällä kaupunkiin.18. Mutta eräs poikanen näki heidät ja ilmoitti Absalomille. Silloin he molemmat menivät kiireesti pois ja tulivat erään miehen taloon Bahurimiin. Hänellä oli kaivo pihallaan, ja he laskeutuivat siihen.19. Hänen vaimonsa otti peitteen ja levitti sen kaivon suulle ja sirotti jyviä sen päälle, niin ettei voitu huomata mitään.20. Kun Absalomin palvelijat tulivat vaimon luo taloon, he kysyivät: "Missä ovat Ahimaas ja Joonatan?" Vaimo vastasi heille: "Tuosta he menivät vesilätäkön yli." He etsivät, ja kun eivät heitä löytäneet, he palasivat takaisin Jerusalemiin.21. Mutta heti kun he olivat menneet, nousivat toiset kaivosta, menivät ja veivät sanan kuningas Daavidille. He sanoivat Daavidille: "Nouskaa ja menkää joutuin veden yli, sillä sen ja sen neuvon on Ahitofel antanut teitä vastaan."22. Silloin Daavid ja kaikki väki, mikä oli hänen kanssaan, nousi, ja he menivät Jordanin yli. Kun aamu valkeni, ei ollut ainoatakaan, joka ei olisi tullut Jordanin yli.23. Mutta kun Ahitofel näki, ettei hänen neuvoaan noudatettu, hän satuloi aasinsa, nousi ja lähti kotiinsa omaan kaupunkiinsa. Kun hän oli toimittanut talonsa, hän hirttäytyi. Hän kuoli, ja hänet haudattiin isänsä hautaan.24. Daavid oli tullut Mahanaimiin, kun Absalom ja kaikki Israelin miehet hänen kanssaan menivät Jordanin yli.25. Mutta Absalom oli asettanut Amasan Jooabin sijaan sotajoukon ylipäälliköksi. Amasa oli Jitra-nimisen israelilaisen miehen poika. Tämä mies oli yhtynyt Abigailiin, Naahaan tyttäreen, Jooabin äidin Serujan sisareen.26. Israel ja Absalom leiriytyivät Gileadin maahan.27. Kun Daavid tuli Mahanaimiin, niin Soobi, Naahaan poika, ammonilaisten Rabbasta, ja Maakir, Ammielin poika, Loodebarista, ja gileadilainen Barsillai, Roogelimista,28. toivat sinne vuoteita, vateja ja saviastioita, vehnänjyviä, ohria, jauhoja ja paahdettuja jyviä, papuja, herneitä29. sekä hunajaa, voita, lampaita ja juustoja ruuaksi Daavidille ja väelle, mikä oli hänen kanssaan, sillä he ajattelivat: "Väki on nälissään, uuvuksissa ja janoissaan erämaassa."2 Samuelin 18:1-331. Daavid piti katselmuksen mukanaan olevalle väelle, ja asetti sille tuhannen- ja sadanpäämiehet.2. Daavid lähetti väen liikkeelle: yhden kolmanneksen Jooabin johdolla, toisen kolmanneksen Abisain, Serujan pojan, Jooabin veljen, johdolla ja kolmannen kolmanneksen gatilaisen Ittain johdolla. Kuningas sanoi kansalle: "Minä lähden myös itse teidän kanssanne."3. Mutta kansa vastasi: "Älä lähde. Sillä jos me pakenemme, meistä ei välitetä, ja jos puolet meistä saa surmansa, meistä ei silloinkaan välitetä, mutta sinä olet kuin kymmenen tuhatta meistä. Sen tähden on nyt parempi, että sinä olet valmiina tulemaan meille avuksi kaupungista."4. Niin kuningas sanoi heille: "Minä teen, minkä hyväksi näette." Kuningas asettui portin pieleen, mutta kaikki väki lähti liikkeelle sadan ja tuhannen joukkoina.5. Kuningas käski myös Jooabia, Abisaita ja Ittaita ja sanoi: "Pidelkää minulle mieliksi hellävaroin nuorukaista Absalomia." Kaikki kansa kuuli, kuinka kuningas antoi kaikille päälliköille käskyn Absalomista.6. Väki lähti kentälle Israelia vastaan, ja taistelu tapahtui Efraimin metsässä.7. Siellä Daavidin palvelijat voittivat Israelin väen, ja siellä oli sinä päivänä suuri mieshukka: kaksikymmentä tuhatta miestä.8. Taistelu levisi koko siihen seutuun, ja metsä söi sinä päivänä enemmän väkeä kuin miekka.9. Absalom osui yhteen Daavidin palvelijain kanssa. Absalom ratsasti muulilla, ja kun muuli tuli suuren, tiheäoksaisen tammen alle, hän tarttui päästään tammeen, niin että hän jäi riippumaan taivaan ja maan välille, kun muuli juoksi pois hänen altaan.10. Sen näki eräs mies ja ilmoitti sen Jooabille ja sanoi: "Katso, minä näin Absalomin riippuvan tammessa."11. Niin Jooab sanoi miehelle, joka ilmoitti hänelle tämän: "Jos näit sen, miksi et lyönyt häntä siinä maahan? Minun olisi ollut annettava sinulle kymmenen hopeasekeliä ja vyö."12. Mutta mies vastasi Jooabille: "Vaikka käsiini punnittaisiin tuhat hopeasekeliä, en sittenkään kävisi käsiksi kuninkaan poikaan, sillä kuningas käski meidän kuultemme sinua, Abisaita ja Ittaita sanoen: 'Pitäkää vaari nuorukaisesta, Absalomista.'13. Vai kavaltaisinko minä oman henkeni? Sillä eihän mikään pysy salassa kuninkaalta, ja sinä pysyisit kyllä syrjässä."14. Niin Jooab sanoi: "Minä en enää kuluta aikaa kanssasi." Hän otti kolme keihästä käteensä ja pisti ne Absalomin rintaan, kun hän vielä eli tammessa.15. Kymmenen nuorta miestä, Jooabin aseenkantajaa, astui Absalomin luo, ja he löivät hänet kuoliaaksi.16. Jooab puhalsi torveen, ja väki palasi ajamasta takaa Israelia, kun Jooab pysäytti väen.17. He ottivat Absalomin ja heittivät hänet metsässä suureen kuoppaan ja pystyttivät sangen suuren kivikasan hänen päälleen. Mutta koko Israel pakeni, kukin teltalleen.18. Absalom oli eläessään hankkinut ja pystyttänyt itselleen patsaan, joka on Kuninkaanlaaksossa, sillä hän sanoi: "Minulla ei ole poikaa, joka säilyttäisi nimeni muiston." Patsaan hän oli kutsunut nimensä mukaan, ja sen nimi on vielä tänäkin päivänä Absalomin muistomerkki.19. Ahimaas, Saadokin poika, sanoi: "Juoksen saattamaan kuninkaalle ilosanoman, että Herra on auttanut hänet hänen vihollistensa käsistä oikeuteensa."20. Mutta Jooab sanoi hänelle: "Tänä päivänä et ole ilosanoman viejä. Jonakin muuna päivänä vienet ilosanoman, mutta tänä päivänä et vie ilosanomaa, sillä onhan kuninkaan poika kuollut."21. Sitten Jooab sanoi eräälle kuusilaiselle: "Mene ja ilmoita kuninkaalle, mitä olet nähnyt." Niin kuusilainen kumarsi Jooabille ja lähti juoksemaan.22. Mutta Ahimaas, Saadokin poika, sanoi taas Jooabille: "Tulkoon mitä tahansa, mutta minäkin juoksen kuusilaisen jälkeen." Jooab sanoi: "Miksi sinä juoksisit, poikani, eihän sinulle siitä ilosanoman saattajan palkkaa tule?"23. "Tulkoon mitä tahansa, mutta juoksen." Silloin hän sanoi hänelle: "Juokse sitten." Ahimaas lähti juoksemaan Lakeuden tietä ja sivuutti kuusilaisen.24. Daavid istui molempien porttien välissä. Tähystäjä meni portin katolle muurin päälle. Kun hän nosti silmänsä ja katseli, katso: mies tuli juosten yksinään.25. Tähystäjä huusi ja ilmoitti sen kuninkaalle. Kuningas sanoi: "Jos hän on yksin, hänellä on ilosanoma." Hän tuli yhä lähemmäksi.26. Tähystäjä näki toisen miehen tulevan juosten, ja hän huusi porttiin sanoen: "Minä näen vielä toisenkin miehen tulevan ja hän juoksee yksin." Kuningas sanoi: "Sekin tuo ilosanomaa."27. Sitten tähystäjä sanoi: "Ensimmäisen juoksu näyttää minusta Ahimaasin, Saadokin pojan, juoksulta." Kuningas sanoi: "Hän on hyvä mies. Hän tulee hyviä sanomia tuoden."28. Ahimaas huusi ja sanoi kuninkaalle: "Rauha!" Hän kumartui kasvoilleen maahan kuninkaan eteen ja sanoi: "Kiitetty olkoon Herra, Jumalasi, joka on antanut käsiisi ne miehet, jotka nostivat kätensä herraani, kuningasta, vastaan."29. Kuningas kysyi: "Voiko nuorukainen Absalom hyvin?" Ahimaas vastasi: "Minä näin suuren väkijoukon, kun kuninkaan palvelija Jooab lähetti minut, palvelijasi, mutta en tiedä, mitä se oli."30. Kuningas sanoi: "Astu syrjään ja asetu sinne." Hän astui syrjään ja jäi seisomaan sinne.31. Katso, sitten kuusilainen tuli perille, ja kuusilainen sanoi: "Ilosanoma herralleni, kuninkaalle: Herra on tänä päivänä auttanut sinut oikeuteesi kaikkien niiden käsistä, jotka ovat nousseet sinua vastaan."32. Kuningas kysyi kuusilaiselta: "Voiko nuorukainen Absalom hyvin?" Kuusilainen vastasi: "Käyköön herrani kuninkaan vihollisille ja kaikille, jotka nousevat sinua vastaan tehdäkseen sinulle pahaa, niin kuin on käynyt sille nuorukaiselle."33. Tulkaa, kuulkaa, kerron teille, kaikki te Jumalaa pelkäävät, mitä hän on sielulleni tehnyt.Psalmien 66:16-2016. Häntä suullani huusin, ja ylistys tuli kielelleni.17. Jos minulla olisi vääryys sydämessäni, Herra ei minua kuulisi.18. Mutta Jumala kuuli minua ja otti vaarin rukoukseni äänestä.19. Kiitetty olkoon Jumala, joka ei hylännyt rukoustani eikä ottanut minulta pois armoaan.20. Harmaat hapset ovat kunnian kruunu, joka saadaan vanhurskauden tiellä.Sananlaskujen 16:31-3231. Pitkämielinen on parempi kuin sankari, ja mielensä hillitsevä parempi kuin kaupungin valloittaja.32. Jeesus huusi pyhäkössä, opetti ja sanoi: "Tunnette minut ja tiedätte, mistä olen, enkä ole tullut itsestäni, vaan hän, joka on minut lähettänyt, on oikea lähettäjä, jota te ette tunne.Johanneksen 7:28-5328. Mutta minä tunnen hänet, sillä hänestä olen, ja hän on minut lähettänyt."29. He aikoivat ottaa hänet kiinni, mutta kukaan ei käynyt häneen käsiksi, sillä hänen hetkensä ei ollut vielä tullut.30. Mutta monet kansasta uskoivat häneen ja sanoivat: "Kun Kristus tulee, mahtaako hän tehdä enemmän tunnustekoja, kuin tämä on tehnyt?"31. Fariseukset kuulivat kansan näin kiistelevän hänestä, ja ylipapit ja fariseukset lähettivät palvelijoita ottamaan hänet kiinni.32. Mutta Jeesus sanoi: "Olen vielä vähän aikaa teidän kanssanne, ja menen pois hänen luokseen, joka on minut lähettänyt.33. Silloin etsitte minua, mutta ette löydä, ja missä Minä olen, sinne te ette voi tulla."34. Niin juutalaiset sanoivat keskenään: "Minne tämä aikoo mennä, koska emme voi löytää häntä? Aikooko hän mennä niiden luo, jotka asuvat hajallaan kreikkalaisten keskellä, ja opettaa kreikkalaisia?35. Mitä tämä sana on, jonka hän sanoi: 'Etsitte minua, mutta ette löydä', ja: 'Missä Minä olen, sinne te ette voi tulla'?"36. Mutta juhlan viimeisenä, suurena päivänä Jeesus seisoi, huusi ja sanoi: "Jos joku janoaa, tulkoon minun tyköni ja juokoon.37. Joka uskoo minuun, kuten Raamattu sanoo, hänen sisimmästään on juokseva elävän veden virrat."38. Mutta sen hän sanoi Hengestä, jonka ne saavat, jotka uskoivat häneen, sillä Henki ei ollut vielä tullut, koska Jeesusta ei ollut vielä kirkastettu.39. Monet kansasta kuultuaan nämä sanat sanoivat: "Tämä on totisesti se Profeetta."40. Toiset sanoivat: "Tämä on Kristus." Mutta toiset sanoivat: "Eihän Kristus tule Galileasta?41. Eikö Raamattu sano, että Kristus on Daavidin siementä ja tulee Beetlehemin kylästä, jossa Daavid oli?"42. Silloin syntyi kansassa erimielisyyttä hänen tähtensä.43. Muutamat heistä tahtoivat ottaa hänet kiinni. Mutta kukaan ei käynyt häneen käsiksi.44. Palvelijat palasivat ylipappien ja fariseusten luo, ja nämä sanoivat heille: "Miksi ette tuoneet häntä?"45. Palvelijat vastasivat: "Ihminen ei ole koskaan puhunut niin, kuin tämä mies puhuu."46. Niin fariseukset vastasivat heille: "Onko teidätkin eksytetty?47. Onko kukaan hallitusmiehistä uskonut häneen tai kukaan fariseuksista?48. Mutta tuo kansa, joka ei tunne lakia, on kirottu."49. Nikodeemus, joka oli aikaisemmin käynyt Jeesuksen luona ja joka oli yksi heistä, sanoi heille:50. "Tuomitseeko lakimme ketään, ennen kuin häntä on kuulusteltu ja tiedetään, mitä hän on tehnyt?"51. He vastasivat ja sanoivat hänelle: "Oletko sinäkin Galileasta? Tutki ja näe, ettei Galileasta nouse profeettaa."52. Ja he menivät kukin kotiinsa. Finnish Bible 2017 STLK Free Ro Use: Pyhä Raamattu (STLK 2017)